Pieni uutiskatsaus: hakkerin kuolema, turvalliset puistot ja rock Neuvostoliitossa

Klikkailen välillä netissä uutisia lukiessani artikkeleita ja uutisjuttuja selaimen kirjanmerkkeihin. Erityisesti tallentelen sivuja sellaisista aiheista, joista haluaisin kirjoittaa tänne blogiin joskus. Olen kokeillut myös Deliciousin käyttämistä, mutta sen hyödyt tulisivat kenties paremmin esiin esimerkiksi tutkimustyössä internetlähteiden hallinnassa. Arkikäytössä se on aika hidas ja kankea apuväline.

Pidemmittä puheitta, tässäpä muutama mieleen jäänyt aihe internetin uutisvirrasta. Erityisesti kiinnitin huomiota 26-vuotiaan ohjelmoijan ja internet-aktivistin Aaron Swartzin itsemurhaan liittyvään uutisointin: tapaus on hyvin surullinen ja sai pohtimaan (kärjistetysti), pitääkö tieteellisen tiedon avoimuuden puolesta oikeasti kuolla. Suosittelen lukemaan alle linkitetyt kirjoitukset aiheesta.

Aaron Swartzin kuolema
Kari Haakana: Hakkerin kuolema. YLE 17.1.2013 ja Ville Oksanen: Nettiritari. Voima 1/2013.

Tammikuun alussa 2013 Open Access -liikkeessä ja Reddit-keskustelufoorumin kehittämisessä mukana ollut Aaron Swartz teki itsemurhan. Swartz oli aiemmin yrittänyt vapauttaa JSTOR-tietokannasta tieteellisiä artikkeleita verkkojakeluun ja joutui teostaan syytteeseen, minkä seurauksena häntä uhkasivat 35 vuoden vankeustuomio ja miljoonakorvaukset.

Swartzin toimintaa ja häntä vastaan nostettuja syytteitä onkin verrattu tilanteeseen, jossa vastaavat syytteet nostettaisiin jotakuta vastaan siitä, että henkilö olisi lainannut liian monta kirjaa kirjastosta. (YLE 17.1.2013)

Swartzin kuoleman jälkeen tutkijat protestoivat julkaisemalla tekijänoikeuksista välittämättä omia tieteellisiä artikkeleitaan netissä.

Puut ja puistot tekevät turvallisemman kaupunkiympäristön?
 In Urban Neighborhoods, More Tress Equals Less Crime, Discover 5.4.2013.

Discover-lehti uutisoi huhtikuussa tutkimuksesta, jossa oli havaittu, että vehreämmillä ja puistoisemmilla alueilla Philadelphiassa tapahtui vähemmän rikoksia. Kaupunki jaettiin satelliittikuvien perusteella vihreydeltään eri tasoisiin alueisiin ja tarkasteltiin näillä alueilla tapahtuvia rikoksia, pääasiassa ryöstöjä ja pahoinpitelyjä. Tutkimus on mielenkiintoinen ottaen huomioon, että Suomessa kaupunkien puistoalueet ja väkivallanteot on usein liitetty toisiinsa.

Varsinainen tutkimusraportti löytyy ScienceDirectin kautta.

Suomen ja Neuvostoliiton rock-suhteet
Pro gradu: Täältä tullaan Venäjä! Rock Suomen ja Neuvostoliiton kulttuurisuhteissa (Olli Turtiainen, poliittinen historia, Turun yliopisto 2013).

Agricolan keskustelufoorumilla julkaistiin ilmoitus uudesta pro gradusta, jossa tarkastellaan Suomen ja Neuvostoliiton välistä rock-musiikin kulttuurivaihtoa 1970-80-luvuilla. Gradun ensisijaisena tutkimusaineistona on käytetty Suomi-Neuvostoliitto-seuran arkistomateriaalia.

Tekniikan 
kehitys 
mahdollisti
 musiikin
 levittämisen 
jopa 
omatekoisesti, ja 
kielloista
 huolimatta
 neuvostoliittolaiset
 rockin
 kuuntelijat
 keksivät
 keinoja
 musiikin
 kuunteluun
 ja
 levittämiseen.
 Yksi
 keino
 oli
 kopioida
 ulkomailta
 salaa
 tuotuja
 vinyylilevyjä.
 Laittomat
 vinyylilevykopiot
 kaiverrettiin
 raaka-aineen
 puuttumisen
 vuoksi
 usein
 vanhoille
 röntgen kuville,
 minkä
 vuoksi
 niitä
 kutsuttiin
 ”kylkiluulevyiksi". (Turtiainen 2013, 14.)

Gorbatšovin uudistuspolitiikka mahdollisti kulttuurivaihdon myös rock-musiikin muodossa, ja rock-vaihdon varsinainen kultakausi sijoittui vuosiin 1987-1988. Tässä gradussa minua erityisesti kiinnostavat kuvaukset siitä, kuinka politiikka, ideologia ja sensuuri muovaavat sallittua ja kiellettyä kulttuuria. Tämä on hieno aihe gradulle!